Rovaniemen tulevaisuus ja kyläkoulut
Sanna Luoma (kok) kirjoituksessaan (LK14.10) kysyi kuntalain noudattamisesta. Hän viittasi myös rikoslakiin, johon en ota kantaa, se kuuluu viranomaisille. Olen hänen kanssaan samaa mieltä kuntalaista, valtuutetun pitää noudattaa kuntalakia eli luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla, ei omaa, vielä vähemmän poliittisen eliitin etua. Mutta myös kuntalain 1 § on erittäin tärkeä, jota olen pyrkinyt noudattamaan. Myönnän, että jaoin somessa sellaisen kuvan, joka ei ollut hyvän tavan mukainen. Täysin harkitsematon teko ja kannan vastuuni. Rikoin samaa kuntalain pykälää, kun kokoomuksen edustaja puheenvuorossaan, joka käsitteli arviointikertomusta ja tilinpäätöstä, spontaanisesti näytin kansainvälistä käsimerkkiä, koska se loukkasi minua, että puoluetovereitani. Pyysin sitä julkisesti anteeksi, toisin kuin kokoomuksen edustaja, hänen mielestään se nyt vain oli satiiria, epäonnistuen siinä täysin, talouspolitiikka. En ole pyrkinyt toiminnallani vaikuttamaan lautakuntaan, sen muihin poliittisiin jäseniin, kehenkään.
Olemme kokoomuksen kanssa olleet täysin erimieltä kouluverkostosta, joten Rovaniemen Perussuomalaisten linja on ollut aina ja tulee olemaan sama. Kokoomus järjesti kaupungin viranhaltijoita myötäillen kaupunginhallituksen otto-oikeutta käsitelleessä kokouksessa yhden jäsenen pois, kun kyse oli Syväsenvaaran koulun tulevaisuudesta. Näin kokoomus toiminnallaan sai jäsenen päätymään järkevimpään mahdolliseen ratkaisuun, tulemalla perussuomalaisiin. Ääni oli ratkaiseva, kokoomuksen pelin politiikkaa, raakaa. Kokoomus kiljuu kaupunginhallituksen luottamusta, mutta kokoomuskin oli hiljaa, kun kysyin asiaa sekä kesäkuussa 2020 että viime vuonna.
Uusien kiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömän korkeat. Sivistystoimialan kustannukset vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä kasvoi käsittämättömät 12 miljoonaa. Pelkkä uusivuokramäärittely ei ollut syy räjähtäneisiin kustannuksiin. Uusi vuokramäärrittely tuli voimaan 2017, jossa huomioidaan ylläpito, että pääomavuokra. Pääomavuokrahan on sitä pienempi, mitä rakennuksen tasearvo osoittaa, joten jää vain varaus korjausinvestointiin. Ounasrinteen, Ounasjoen ja Meltauksen monitoimitalot ovat neliövuokraltaan lähes 70 prosenttia korkeammat, kuin muiden saman toimialan kiinteistöjen. Miksi asiantuntijalautakunta ei ole näihin menoihin puuttunut, vuokrakatto, mihin resurssit. Nämä maksatetaan nyt kyläkouluilla, vastuutonta. Jos näitä mammuttikouluja rakennetaan lisää, mikä on silloin sivistystoimialan mahdollisuus pysyä esitetyissä raameissa, talousarvioissa tai suunnitelmissa? Kokoomus hallitsee kiinteistömassaa kaupungissamme, sekä tilahallinnan että Rovaniemen markkinakiinteistöjen kautta. Aaltokiinteistöjen osto ja sitä edellyttäneet toimet, että jälkeenkin tapahtuneet kiinnostavat todella paljon, liekkö kestää päivänvaloa.
Kyläkoulut tai sanoisinko maaseutumaiset koulut ovat kaupunkimme tulevaisuus. Ihmiset etelästä muuttavat turvalliseen ja lasten kasvun kannalta ihanteelliseen kaupunkiin, maaseudulle. Saamme silloin nettoveronmaksajia, mitä kaupunkimme kipeästi tarvitsee. Kun lähemmin olen tutkinut näiden koulujen menoja, mielenkiintoista on ollut se, että kylläkoulujen opettajien palkkakustannukset esimerkiksi Nivankylän koulussa olivat laskeneet 58 prosentista aina 53 prosenttiin, mutta kiinteistön vuokrakulut nousivat samaan aikaan lähes 10 prosenttia. Kun kävimme Hollolassa vierilemassa, he olivat rakennuttaneet samaan aikaan kaksi koulua, 500 oppilaan ja 900 oppilaan. Heidän elinkaarimallin mukainen neliövuokra oli 13,75€/neliö, kun Ounasrinteen koulun neliövuokra on 22,45€/neliö. Joku tässä nyt ei oikein täsmää, onko todella huonoa suunnittelua, taloudellista ja vastuullista päätöksentekoa. Jos Ounasrinteen koulun vuokrakatto olisi määritelty vaikkapa 15€/neliöltä, olisi säästynyt vuosittain 0,9M€. Siis yhden uuden monitoimitalon vuokrakattomäärittelyllä olisi kyläkoulujen esitetty säästö saavutettu eli 0,6-0,7M€:a. Missä vastuu, kuka vastaa näin typeristä päätöksistä? Perussuomalaisilla ei ole edustajaa tilajaostossa, ei Romassa, valitettavasti.
Säästöt, onko meillä todella varaa humanitaariseen maahanmuuttoon eli kiintiöpakolaisiin? Kun pudotamme kiintiön nollaan, kotouttamiskustannuksista säästyy tulevilta taloussuunnitelma kausilta yksi veroprosenttiyksikkö kuluja muihin lakisääteisiin palveluihin. Kun otamme pakolaisia valtioneuvoston päätösten kautta, kun kiintiöitä nostettiin 750 henkilöstä 1250 henkilöön, on se täysin vastuutonta tässä taloudellisessa tilanteessa. Viime tilinpäätöksessä aikuisten ja työikäisten palveluihin on sijoitettu kotouttamiskustannukset, josta vammaisten palveluihin on meni 12,8M€ ja erityisryhmien palveluihin 14,9M€. Kun aikuisten ja työikäisten palveluista vähennetään vammaisten ja erityisryhmien palvelut 35,3 miljoonasta, jää maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksiksi perusturvan puolella 7,6M€. Olisiko meillä näille varoilla muutakin käyttöä?
Kalervo Björkbacka
Kaupunginvaltuutettu, hallituksen jäsen (PS)