Kuntavaaliohjelma 2021
Talous
Kunnat olivat vaikeuksissa jo ennen koronakriisiä. Rovaniemen vuosikate oli negatiivinen sekä 2018 että 2019 tilinpäätöksissä eli tulot eivät riittäneet menoihin vaan oli otettava “syömävelkaa”. Tilanne alkaa olemaan jo niin vakava, että taloudellinen itsemääräämisoikeus on kohta menetetty. Se tarkoitti myös sitä, että välttämättömiin investointeihin vuosikate ei ole riittänyt, joten on jouduttu ottamaan niihinkin velkaa.
Rovaniemen perussuomalaisten linjaus 2017 alkavalla kaudella oli, että talousjohtaminen laitetaan kuntoon. Talousjohtamiseen pitää saada kuntataloutta osaava henkilöstö, emme tarvitse sijoitusasioita osaavaa johtajaa, koska sijoitukset ovat pieni osa kaupungintaloudessa. Harjoitteleminen on tullut jo todella kalliiksi, sijoitusten kotiuttaminen. Hankintaosaamiseen on panostettava, vaikka resurseseja lisäämällä, sieltä säästöjä löytyy.
Olemme sellaisessa tilanteessa, että joudumme karsimaan palveluista, ei pakollisista.
Seuraavassa selkeitä säästökohteita; kiintiöpakolaismäärän nollaus, vaikeastityöllistettävien määrän vähentäminen (maahanmuuttajien määrä puolet), palveluiden ostot, poistojen tarkistus, pääoma ja ylläpitovuokrien tarkistus, sairauspoissaolot, lomautukset, organisaatiouudistus, tilahallinta, säästövapaat, kulttuuripalvelut ja muut ei pakolliset palvelut tiukkaan tarkasteluun.
Tilahallinnasta kaupunginjohtaja on ottanut hyvän otteeen, kaikki hallinto ja koulutuspalveluyksiköt siirretään Kairatien kiinteistöön. Nythän hallinto on kauppakeskusessa todella kalliissa tiloissa ja koulutushallinto Keltakankaalla. Kiinteistöhallinta on ollut ongelmallinen, ROMA, ROKA ja tilahallinta, mikä tehtävä, kuka rakentaa kaupungin kiinteistöt, tämä pitää korjata. Kun kaupungin tärkein tehtävä kuntalainkin mukaan on asukkaiden hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen. Kulttuuriin kaupunki käyttää vuosittain 151,9 (151)€/asukas, kun liikuntaan käytetään vain 83 (87)€/asukas, suluissa vuoden 2018 tilinpäätöksestä. Kumpikohan palveluluista saavuttaa suuremman asukaspohjan, eliitti maksakoon palveluistaan.
Tuloja saadaan omaisuutta realisoimalla, kiinteistö- ja tonttikaupoilla, maaomaisuuden kehittämisellä tuottavuuden kasvattamiseksi ja sijoitussalkun tarkistamisella. Energiaomistuksesta kaikki mahdollinen hyöty irti omistusta tarkastamalla.
Konsernitasolla rahoitusyhtiöiden mukaanotto eri investointeihin, joten kaupunkikonsernin ei tarvitse ottaa investointeihin velkaa. On tarkasteltava eri investointikohteiden tarpeellisuutta. Korjausvelkaa on kertynyt verkostoihin yli 200 miljoonaa euroa, rakennusten korjausvelkaa unohtamatta. Riskinä energiateollisuudelle on valtioeuvoston päätökset muun muassa turpeenpolton alasajo, ilman että olisi mitään vastaavaa esittää tilalle. Riskinä elinvoiman ja hyvinvoinnin nostamisessa on intohimoinen ja ideologinen ilmastotavoite. Rovaniemen hiilinielu on kolme kertaa suurempi kuin kasvihuonepäästöt.
Valtuusto päätti kokouksessaan 2019 marraskuussa nostaa tuloveroa 0,5 prosenttia, jonka vaikutus vuodesta 2020 eteen päin on 5,5 miljoonaa.
Rovaniemen tilinpäätös ja toimintakertomus 2019;
Arviointikertomus 2019, todella hyvä luettavaksi;
Kuva osoittaa, ettei erikoissairaanhoito ole “syyllinen” talousongelmiin. Violetti on verotulot ja punainen erikoissairaanhoidon menot. Napsauta kuvaa hiirellä, näet sen selkeämpänä.
Onko palveluiden ulkoistaminen vähentänyt työvoimakustannuksia. On syytä käydä tarkaan läpi palveluiden ostot. Kuten tilinpäätöstiedoista käy ilmi, palveluiden ostot ovat karanneet käsistä.
Alla olevista kuvista käy ilmi, että enemmistö kyselytutkimukseen osallistuneista suhtautuu kriittisesti humanitaariseen maahanmuuttoon. Siksi lähdemme siitä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto on lopetettava talousongelmien vuoksi.
Palveluverkot
Meillä on edessä paleluverkkoratkaisut niin koulu-, varhaiskasvatus-ja kulttuuripalveluissa kuin terveyskeskus-, neuvola-, hammashoitopalveluissa sekä hallinnollisissa palveluissa. Nämä kaikkiaan ovat koko palveluverkostoamme. Julkisuudessa puhutaan vain kouluverkostosta. Kouluverkostosta, Rovaniemen Perussuomalaiset eivät hyväksy kyläkoulujen lakkautuksia. Vuorkramääritys perusteet korjattava, jos koulun tasearvo on nolla (0) euroa, ei pääomavuokraakaan voi periä vaan pelkästään ylläpitovuokra. Poistoja on myös tarkistettava, että ne ovat järkeviä. Toimialalautakunnilla ei ole ollut kykyä hahmottaa pääomavuokraa, joka on ajanut ne talousahdinkoon.
Meidän on katsottava koko palveluverkostoa, koska meillä on terveys ja sosiaalipalvelut hajallaan ympäri kaupungin. Järkevällä suunnittelulla saavutamme säästöjä, toisin kuin koulupalveluista vastaavat viranhaltijat. Heidän ratkaisuillaan on muun muassa Ylikylän kouluratkaisu nousemassa kustannuksiltaan yli budjetoidun useita kymmeniä prosentteja. Ounasrinteen koulun remontti meni 5 miljoonaa eruroa yli, siitä nyt maksetaan kovaa hintaa. Puhumattakaan Saarenkylän kouluverkkoratkaisusta, joka meni täysin pieleen erittäin huonon suunnittelun vuoksi. Kustannukset paisuivat paisumistaan, joten se keskeytettiin. Palveluverkkoja suunnitellessa pitää ottaaa koko alueen eripalvelut tarkasteluun, miten voidaan säästää seinistä.
Kaupunkistrategiassa olemme myös päättäneet seinistä luopumisesta, sillä se ei ole kaupungin perustehtävä. Vanhusten ja vammaisten palvelut on myös huomioitava. Tehostetun palveluasumisen ulkoistamisesta johtuen valvontaan on panostettava. Kaupunki on erisyistä johtuen ulkoistanut palvelunsa yksityssektorille 70 prosenttisesti, omana toimintana 27 ja palvelusetelein 3 prosenttisesti.
Rovaniemen Perussuomalaiset valtuustoryhmän aloite
Investoinnit
Investointeihin pitää saada selkeitä, taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Oli kyse kaupungintalon, uimahallin tai koulujen investoinneista. Kaupungin ei tarvitse omistaa seiniä vaan ne voidaan hankkia elinkaarimallilla tai muulla vastaavalla rahoitusratkaisulla. Saarenkylän palveluverkon investoinnit pitää järkeistää niin, että uusien toimitilojen käyttöaste saadaan mahdollisimman suureksi. Kaupungin talolle pitää saada mahdollisimman laaja vuokralaispohja, kuten kaupunginjohtaja esitti, valtio myös mukaan tilavuokralaiseksi, poliisi, Avi ja muut toimijat.
Uimahalliratkaisu pitää saada johonkin järkevään päätökseen, kun ensin oli yksihalli, sitten kaksihallia ja taas palattiin yhteen uimahalliin.
Ruokasenkadun sillan rakentaminen pitää aloittaa mahdollisimman nopeasti, jota tukee myös liikennejärjestelmän suunnitteluohjelma. Rovaniemen peruskaupunki investoi vuosien 2020–2022 suunnittelukaudella 50 miljoonalla eurolla (netto). Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista eli 31,9 miljoonaa euroa kohdistuu tekniselle lautakunnalle. Kaupunkikonsernin nettoinvestointien määrä suunnittelukaudella on noin 235,4 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus päättää erikseen konserniyhtiöiden investointeihin myönnettävästä rahoituksesta.
Investointien määrällä, priorisoinnilla ja ajoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa Rovaniemen kaupungin talouden tasapainoon. Investointien tulee ensisijaisesti palvella julkisten palveluiden tuotantoa, asumisen, liikkumisen ja elinkeinojen tarpeita sekä edistää tasapainoisen talouden kehitystä. Toimitilahankkeita koskevat tarveselvitykset, hankesuunnitelmat ja vuokrasopimukset on hyväksytettävä ennen investointihankkeen aloittamista siinä toimielimessä, jonka määrärahoista tiloja käyttävä toiminta rahoitetaan. Tarkemmin investointien menettelytavoista lausutaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.
Investoinnit löydät täältä 6 INVESTOINTIOSA sivulta 72;
Hyvinvointi
Meidän on mietittävä terveys ja muiden palveluiden keskittämistä. Linja-auto aseman kortteliin saisi rakennettua hyvinvointikeskuksen palvelemaan kaikkia kaupunkilaisia. Alueelle voitaisiin sijoittaa kaikkia niitä palveluja, mitä vanhukset tarvitsevat. Hyvinvointi ja terveys kaikkien toimielinten asia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on perinteisesti ajateltu perusturvalle kuuluvana asiana. Näkökulma on laventunut. Kunnan kaikkien toimialojen on tehtävä yhteistyötä paitsi terveyden, myös hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistyötä on tehtävä myös muiden julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvoinnin edis täminen on kunnan
keskeinen tehtävä ja osa kunnan olemassaolon tarkoitusta.
Kunnan on jo strategisessa suunnittelussa on asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on myös nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot (Terveydenhuoltolaki 12 §).
Hyvinvointia ei ole ymmärretty kaikille toimialoille kuuluvana asiana, Rovaniemen kaupunkistrategia 2025 pitää omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tärkeänä.
Asukkaat saavat hyvää elämää edistäviä, siis arjen hyvinvointia edistäviä, laadukkaita palveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kytketään strategiassa kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin.
Vuoden 2019 talousarvio ei vahvista käsitystä, että hyvinvointi olisi ymmärretty kaiki lle toimialoille kuuluvana asiana. Vaikka talousarviota valmisteltaessa edellytettiin hyvinvoinnin huomioimista, selkeästi se on todettu ainoasataan aluelautakuntien tavoitteeena.
Rovaniemen hyvinvointikertomus 2019;
