Perussuomalainen valtuustoryhmä ryhmäpuheenvuoro
Kalervo Björkbacka
98§ Vuoden 2020 talousarvio ja taloussuunnitelma 2021-2022
99§ Vuoden 2020 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin vahvistaminen
TALOUS
Kaupungin talous on laaja käsite, johon vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Talouden epätasapainoa selittävät monet ulkoiset tekijät, kuten valtionosuudet sekä tulorekisteri ja verokortti uudistus. Silti tärkeintä on se, että miten me olemme sopeuttaneet menoja vastaamaan tuloja. Talouden tasapainottamiseen ja sopeuttamiseen on monia vaihtoehtoja, ei pelkästään veronkorotus. Talousjohtamisen epävarmuus, epäloogisuus aiheuttaa hämminkiä, niin toimialoilla kuin tytäryhteissöissäkin. Kaupunkikonsernin johtamista voisi ilmaista yhdellä lauseella, luokaton.
Kuten mediassakin on kirjoitettu veronkorotuksen puolesta, se on saanut jotkut päättäjät paniikin valtaan. Kuinka luotettavaa kaupungin talousjohtaminen on, tosi heikkoa. Sallan kunnanjohtaja esitti mediassa veroprosentin laskua vetovoimatekijänä. Ymmärtäisimme, jos kyseessä olisi jokin rakenteellinen ulkoinen tekijä, kuten Savonlinnassa, mutta ongelma on itse aiheutettu tai sille ei ole tehty yhtään mitään. On myös otettava vakavasti sekä veto, että pitovoimatekijä, eikä käyttää työntövoimatekijää.
Taloudessamme on useita rakenteellisia ongelmia, kutan taseen ylijäämän sulaminen, hankinnat palveluverkkoratkaisuissa, hyödyntämätön potentiaali taseessa ja asenne kulttuuri. Toiminnan ja talouden uudistamisohjelmassa paino piste on ollut pelkästään toiminnan uudistamisessa, mikä sinällään on hyvä suunta, taloudellisestikin. Talous on uudistusohjelmassa jäänyt kokonaan taka-alalle. Kaupungissa oli yt-neuvottelut, missä tulos, millaiset vaikutukset sillä oli toimintaan tai talouteen, ei yhtään mitään.
On tietysti arvovalinta kysymys, mihin varojamme käytämme. Esimerkkinä, liikuntaan käytämme 87€/asukas, kun taas kulttuuriin 151€/asukas, tilinpäätös 2018. Toivoisimme noiden summien olevan toisin päin, liikunta toimii ennaltaehkäisevänä, hyvinvointia luovana ja on enemmistön saavutettavissa, kun taas kulttuuri on enemmän elitistinen menoerä.
Rovaniemi sai viime viikolla tunnustuksen Euroopan urheilukaupungiksi 2020. Tunnustuksen myöntäneen järjestön edustajat totesivat 1 euron sijoittamisen liikuntaan tuovan jatkossa 15 euron säästön terveyskuluissa. Näin asioita pitäisi katsoa pitkällä tähtäimellä, edistää pito- ja vetovoimaa.
Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan 2018 suositteli, että valtuusto keskustelee kaupunginhallituksen kyvystä johtaa kaupungin taloutta, keskustelu jäi mielestämme laimeaksi. Olisi ollut toiminnan ja talouden näkökulmasta paras ratkaisu, jos valtuusto olisi esittänyt epäluottamuslausetta kaupunginhallituksen talousjohtamisesta, olisiko aika nyt.
KONSERNI
Perussuomalaisten valtuustoryhmä kantaa huolta kaupunkikonsernin kokonaisuudesta ja taloudesta. Meiltä puuttuu kokonaan konserninäkemys, mikä taas johtaa koko konsernia koskevaan epävarmuuteen. Epävarmuus ja epäloogisuus päätöksen teossa vaikeuttaa konsernitalouden ja toiminnan laajentamista. Kun esimerkiksi koulutuskuntayhtymä on suunnitellut urheiluopiston kiinteistönsä tilojen käyttömuutosta, urheilun liiketoimintamahdollisuuksien, matkailu- ja hyvinvointipalvelutuotannon laajentamista, mitä tekee konsernijohto, vatuloi. Samalla konsernijohto ei toteuta kaupunkistrategiaansa, usko tähän on mennyt myös kylillämme. Kun olin lauantaina 9.11.19 aluelautakuntien kokouksessa ja seminaarissa, useissa puheenvuoroissa esille nousi juuri kaupunkistrategia ja sen toteuttaminen tai sanoisinko toteuttamattomuus. Usein saa sellaisen käsityksen, että kaupungissa ei ole kuin yksi konserniyhtiö, kultakimpale Neve.
INVESTOINNIT
Redu on opiskelijapohjaltaan jatkossa entistä enemmän rovaniemeläisiä palveleva yksikkö, eikä meidän itse pidä sille sälyttää kohtuuttomia taloudellisia riskejä. Uuden uimahallin saaminen Ounasvaaralle tukisi monia strategisia tavoitteita konsernissa.
On käsittämätöntä konsernilta, että se laittaa Redun investoimaan 5 M€ nykyisen hallin toiminnan jatkamiseen tai, että se rakentaisi pienemmän 9-10 M€ maksavan uuden erillisen uimahallirakennuksen. Ainoa järkevä hanke on uusi iso halli, näinhän olemme poliittisesti jo aiemmin päättäneet, useasti, kunnes takki kääntyi näin. Missä poliittinen vastuu?
Perussuomalaisten valtuustoryhmä tukee Ruokasenkadun sillan rakentamista keskeisimpänä ja viimeisimpänä palasena liikennejärjestelmä-suunnitelmassa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen parantamiseksi.
SÄÄSTÖTAVOITE JA TULOJEN LISÄYS
Säästöjä saadaan muun muassa puuttumalla sairauspäiviin, työllisyyspolitiikalla kelamaksuja pienentämällä, organisaatiouudistuksella, tilahallintaa uudistamalla ja säästövapailla.
SAIRAUSPOISSAOLOT
Sairauspäivämäärät ovat nousseet neljä vuotta peräkkäin. Suorakustannus kaupungille on 8 miljoonaa euroa (KEVA:n laskelma) vuodessa ja välillisesti lähes 19 miljoonaa yhteensä. Jos palattaisiin neljän vuoden takaiseen sairauspäivämäärään, se olisi säästöinä yli 2 miljoona euroa. Olemmehan rakentaneet väistötilat sisäilmaongelmiin, sen pitäisi näkyä myös sairauspäivien pienenemisellä tai työ on ollut turhaa. Panostaminen työhyvinvointiin ja kuppikuntien purkamiseen, saadaan paljon aikaan.
Voidaan asettaa 1,5 miljoonan säästötavoite
KELAMAKSUT
Kelamaksuja maksettiin viime vuonna yli 5 miljoonaa. On otettava uudelleen käyttöön Lex Lindstron ja Lex Taipale. On resurssien tuhlausta, että käytetään voimavaroja sellaisiin, jotka eivät työllisty koskaan, senhän kentällä työskentelevät näkevät, mutta eivät voi mitään. Tämä on tietysti valtioneuvoston ja eduskunnan asia, mutta toivottavasti ottaisivat kopin. Elinvoimajohtajahan esitti, että 0,5 miljoonan tavoite on mahdollinen, tavoite tarkastuslautakunnan mukaan voisi olla jopa 0,7 miljoonaa.
Säästötavoite kelamaksuista vähintään 0,7 miljoonaa.
ORGANISAATIOUUDISTUS
Organisaatiouudistuksella toiminnan ja tuottavuuden parantamisella saadaan säästöjä resursseja jakamalla. Organisaatiouudistuksen pitää myös toimia ennaltaehkäisevänä toimintana, jolloin muun muassa erikoissairaanhoidon kustannukset saadaan kuriin ja asukkaiden hyvinvointia parannettua. Samalla kun kevennetään organisaatioita, kevenee myös toimialojen väliset hallinnolliset kustannukset. Olisin valmis nostamaan tavoitetta, mutta esitetyn summan pitää toimia alustavana.
Säästötavoite vähintään 0,5 miljoonaa.
TILAHALLINTA
Tilahallinalta kiinteistöjen poistuessa, joihin on käytetty niin sanottuihin “homekorjauksiin” varoja, voidaan investoinneista laskea pois. Kiinteistöjen jatkojalostukseen vauhtia. Samalla henkilöstön poistuessa rakenneuudistuksen myötä peruskaupungin tulolaskelmasta, tavoitteen pitäisi täyttyä.
Säästötavoite vähintään 1,15 miljoonaa.
SÄÄSTÖVAPAAT
Säästövapailla saatiin 2016 säästöjä 730t euroa, 2017 säästöjä syntyi 510t euroa ja viimeisessäkin tilinpäätöksessä 495t euroa. Nyt kaikki, myös ylintä ja keskijohtoa sekä esimiehiä myöden säästövapaita käyttämään.
Säästötavoite 0,7 miljoonaa.
SÄÄSTÖTAVOITE YHTEENSÄ
Säästöillä on näin ollen 4,05 miljoonan tavoite.
TULOT
Tulojahan saadaan tietysti omaisuutta realisoimalla, kiinteistö- ja tonttikaupoilla, maaomaisuuden kehittämisellä tuottavuuden kasvattamiseksi, sijoitussalkun tarkistaminen. Romalle asetettu tuloutus mukana.
Tavoitteeksi pitää asettaa vähintään 1,5 miljoonan tulojen lisäys.
Kasassa olisi siis 5,55 miljoonan tulojen lisäys, että säästöistä tulevat tavoitteet. Näin säästöjen, toiminnan tehostamisen ja tulojen kautta saadaan katettua 0,5 veroprosenttiyksikön korotus.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että talousarvio vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2021-2022 hyväksytään liitteen 1 mukaisesti.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että vuoden 2019 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit määrätään seuraavasti:
| - | tulovero | 21,0 % |
| - | yleinen kiinteistövero | 1,55 % |
| - | vakituisen asunnon kiinteistövero | 0,60 % |
| - | muiden asuinrakennusten kiinteistövero | 1,20 % |
| - | rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero | 4,00 % |
| - | voimalaitosten kiinteistövero | 3,10 % |
| - | yleishyödyllinen yhteisö | 0,20 % |